tiistai 4. huhtikuuta 2017

Elämä o musiikki ja meijä tartte tunti sitä et me voira tunte ittemme.

Mist me tiäretä mitä toise pääs liikku? Jos joku sano mul et me olla kaik pellisi rumpui ni emmää sitä kyl heti tosissan ot. Mut kui varte me ei eres ihmetel sitä ko joku laula se meil ratiost? Kui varte me ei miätit enämp et mitä nua kaik oikke tarkottava ko ne laulava et mää henkitä jumala? Joku o nähn kauhia vaiva ja repin ittes vereslihal ko kirjottan elämätarinas lauluks. Mitä me tehrä ko me kuulla se? Me laiteta äänt isommal ja kiauta mukan. Ei me jäär miättimä et mitä ne ova kokene ja ajatelle ko ne o raapustan runoi meijä kuultavaks.


Jos joku puhu kovaste asia viärest ja käyttä kaike maailma fiinei verttauksi ni millai meijä muka pitäs tiättä et mitä kukaki oikkiaste meina ja milläki? Ei me voir sitä tiättä. Mut me voira ainaki yrittä arvosta toise haavottuvut ja maailmakuva näyttämist sillai et eres vähä funderata mitä ne sana siin hyväs kappales oikke tarkottava.


Meijä tarttis kaikkie hiuka tunti ittiämme. Sit ko me tunneta ittemme ni me voira ruvet kehittämä ittiämme. Mut enne kaikke meijä tartte osat luapu asioist, ei me voir kaikke pitä. Kaik meijä tapahtuma ja tekemise voi ajatel piänin kivin. Yht lail kaik meijä tava su muu. Niist jokane o yks piän kivi. Piän kivi o köykäne ja se o huamattava helppo laitta tasku taik reppu taik johki vastaava paikkas. Mut sikko niit o pali ni ne alkava painama yhä enämp ja meilt alka loppuma tila. Eikä me voir otta fölehi enä uussi kivi. Se tähre meijä tartte osat luapu jostaki meijä vanhemmsit kivist. Ja ettei me heitet meijä hianoimppi kivi menemä meijä tartte tunte ja tiättä kaik meijä kive. Ja mitä enämp me niit tunneta ni sitä enämp me kasveta.


Mu tartte laitta tähä viäl kappale mikä o vaikuttan muhu enite. Se ei ol mu lempi kappalen enkä mää eres erityisemmi siit tykkä. Mut ko mää kuuli tämä kappale ensmäst kertta ni mää itki. Ja mää itki toisel ja kolmannellaki kerral. Enkä mää pysty sitä viäläkä itkemäti kuuntelema. Mut se mikä muhu vaikut oliva sanotukse. Tää kappale o aika varmaste rakkauslaulu mut mu miälestän se voi kertto myäs ystävyyrest. Ja mu kohrallan se kertoki. Kertosäkes lauleta et mää rakasta mu elämään ja mää ole vahva ja taiaomane ja mitä kaikke. Se tartte kuunnel koko kappale et voi ymmärtä et kui hiano juur se kohta o. Mut sen takia muu itket ko mää tiärä et mää e tunne mu kiviän viäl nii hyvi et mää olisi valmis sanoma et mää rakasta mu elämään ja mua ittiän. Mut se o semne mihi mää halua viäl joskus pysty ja mää ole jo pali lähempän pystymist ko mää oli vuas takaperi. Mu kappalen o Robbie Williams - Love my life

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Laminoitti suamalaisuudel kirje.

Mitä o suamalaisuus? Se o hankala sano yksinkerttaseste. Mää sanosi joskus aikka takasi et kulttuuri o vähä ko köysi. Se muuttu punojies muk...